Pirun kätevä raamatunkantoteline

Postiluukusta tunkeutui kotiini kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas, jonka "arvomaailmassa kohtaavat sopusoinnussa hyvinvointi ja turvallisuus". Hieno homma. Miksi minulle tulee tuosta lauserakenteesta sellainen olo kuin hyvinvointi ja turvallisuus periaatteessa sulkisivat toisensa pois mutta tämä ehdokas olisi valmis kompromissiin, jossa kumpaakin vähän rajoittamalla saadaan molemmat mahtumaan seuraavan vaalikauden Suomeen: vähän vähemmän leipää lapsille, vähän enemmän rautaa rajoille?