Olen urpo, en urho. Olen pelokas ja vastuuta kartteleva enkä siksi tavallisesti tee suuria sankaritekoja. Mutta on minullakin hetkeni.
Kun myöntelee ja hymistelee kiltisti ja kohteliaasti tärkeän sidosryhmän typerälle ja omahyväiselle edustajalle, joka on VÄÄRÄSSÄ, tuntee olevansa viisas, vahva ja voittamaton.
Eikö tunnekin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Olisi kiinnostavaa kuulla lisää... (drool drool)
Tänään onkin ollut eräiden sidosryhmien käytöksessä kestämistä. Sitä on ilmeisesti liikkeellä.
Lähetä kommentti