Jotenkin huvittaa ja samalla ei huvita yhtään, kun samalta kustantajalta tulee parin vuoden välein samannimisiä kirjoja. Eivätkö ne ihan totta keksineet Margaret Atwoodin romaanille Moral Disorder muuta suomenkielistä nimeä kuin Poikkeustila, jolla on jo kertaalleen paiskattu Meg Rosoffin nuortenromaania (alkuperäisnimeltään How I live now)?
Lost Girls taas on ihan itsestään selvä nimi Alan Mooren ja Melinda Gebbien sietämättömän upealle sarjakuvateokselle, ja onhan siinä kuitenkin yhden kirjaimen ero Nabiel Kananin seitsemän vuotta vanhempaan (ja vähän vaatimattomampaan mutta varsin kiinnostavaan) albumiin Lost Girl. Ensin mainitussa viittaillaan taidokkaasti useampaankin satuun; otsikkoni kannalta harmillisesti ei kuitenkaan Punahilkkaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti