Päässäni on jostain syystä soinut koko päivän sanoitus, jonka kaverini teki yläasteella erääseen silloin suhteelliseen suosittuun sävelmään, kun äidinkielentunnilla käskettiin kirjoittaa protestilaulu.
Siis aseet pois, aseet pois
kun ei niitäkään nyt ois
Toivokaamme kaikki että aseet hajois
Tahdon olla elävänä aina, sekä maanantaina
tiistaina, keskiviikkona ja torstaina.
Lainaukseen ei ole saatu, saati kysytty, tekijän lupaa. Terkkuja Sisä-Suomeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
TOS ja juurikin tähän tahtoisin äiteen ääntä!!
Ny mää en tajuu, mutta mää olenkin urpo.
Sun Äitis on laususkellut erinäisiä runoja äänitallenteille. En ole niitä päässyt kuulemaan, kun emme ole saaneet aikaiseksi kajareita asentaa tietsikkaan muuton jälkeen.
Just sitä. Oikolukijalleni kiitos = TOS!
Äiteellä on ollut kyky "uudelleen säveltää" runoja.
Lähetä kommentti