Myyttinen nuoruuteni sijoittuu muutamaan hulppeaan iltaan Tampereen kaupungissa 1990-luvun lopulla. Melkein aina oli kyse Voimaryhmän keikasta. Energinen ja räkäisehkö pispalalais-orivesiläis-oluthuonelainen ska-kokoonpano oli maailman paras tanssiorkesteri, ja siinä kohtaa kun oli pakko heittää kengät pois ja tanssia paljain jaloin, tunsin eläväni sillä tavalla kuin vain myyttisen nuoruutensa sen vielä tapahtuessa havaitseva henkilö voi elää.
Voimaryhmä on näköjään bäk. Silloisen kokoonpanon jäseniä on uudella levyllä mukana enää yksi, mutta onneksi se on Kuitsi, joka tosin ilmeisesti kirjoitetaan Quitzi. Muuta porukkaa on aiempaa melkein kaksi kertaa enemmän, yhteensä kymmenkunta, ja soundia uudistavat erityisesti taustalaulaja-akat sekä nähdäkseni muhevoitettu puhallinosasto. Ja lause "hautajaisissasi saat yleisösi" on uudestisyntynyt Vesihiisi sihisi hississä.
Mutta koska yhdellä kuuntelulla ei paljon levyarvosteluja kirjoitella, jätän tämän täten tähän ja menen tiskaamaan ja kuuntelemaan Yle Radio Yhtä. Perjantai-iltana! Myyttisessä nuoruudessa ehkä hienointa on kuitenkin se, että se loppui.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti