maanantai 9. huhtikuuta 2007

Pääsiäispäästö (terveydelle vaarallista hengitettynä)

On helvetin hyvä, etten omista tuliasetta. En nimittäin tyytyisi poistamaan varmistinta, kun kuulen sanan ruma. Ehkä ampuisin ensin varoituslaukauksen, ehkä en.

Suomenkin televisiossa alkaa kohta sarja nimeltä Ruma Betty, jota tämä näpsäkkä mainoskampanja ilmeisesti markkinoi. Maailmalla sarja on ilmeisesti ollut kova juttu, ja tämäkin itsetuntokampanja tuntuu jotenkin liittyvän siihen. "Ole vilpitön, ole fiksu, ole rehellinen, ole ystävällinen, ole oma itsesi" - siis ole ruma! En ymmärrä yhtään, mitä uutta tässä on. Kauneuteenhan vilpillisyys, kopeus, teeskentely ja toisaalta tyhmyys ovat tähänkin asti liittyneet, joten totta kai rumat ihmiset ovat fiksuja, rehellisiä ja ystävällisiä. Eihän heistä muuten saataisi edes hyväntuulen komediahahmoja.

Sarjan päähenkilöllä näyttää räikeän vaatemaun lisäksi olevan silmälasit, hammasraudat, normaali painoindeksi, paksut kulmakarvat ja hoitamaton tukka. Hänestä voi suoraan lukea, millainen nainen amerikkalaisessa televisiossa ja siksi meidän kaikkien tajunnassa ei ole ruma eli on kaunis. Kaunis nainen on hiottu, kiillotettu, nypitty, hangattu ja puserrettu mahdollisimman kauas ns. luonnontilasta ja sitten on huolellisesti poistettu tämän prosessin kaikki jäljet, jotta syntyisi kuva siitä, että luonnontila itse asiassa onkin juuri tämä. Hammasraudat nimenomaan tähtäävät konventionaaliseen kauneuteen, normaaliuteen, poikkeavuuden poistamiseen, mutta tuottavat vain rumuutta, koska vihjaavat, ettei kauneus ole myötäsyntyistä. Silmälasitkin viittaavat fyysiseen vajavaisuuteen, joskin jostain merkillisestä syystä myös aivotoimintaan ja sen rumentaviin vaikutuksiin. Lyijykynää aavistuksenkin paksummat pohkeet paljastavat, ettei ruumista ole rääkätty läheskään tarpeeksi kurinalaisesti. Bettyn todellinen ja kaikista hirvein synti, ja suurin ns. kauneudesta erottava tekijä, ovat kuitenkin ruokkoamattomat karvat. Hänen hiuksissaan on selvästi kaksihaaraisia, ne on ehkä leikattu kotona keittiösaksilla, ja rehottavat kulmakarvat vihjaavat, ettei karvoja ehkä ole ajeltu myöskään vaatteiden alta. Hirviö! Friikki! Mutantti! Monsteri! Sillä on varmaan hilsettäkin! En ihmettelisi, vaikka se kävisi vessassa! Ruminta kaikesta on siis se, ettei näe vaivaa ollakseen mahdollisimman erinäköinen kuin muuten olisi.

Jos maailma olisi vähän parempi, kaikki ihmiset olisivat aikaa sitten tajunneet, että sen lisäksi, että juuri kukaan oikea ihminen ei ole televisiokaunis, ei juuri kukaan myöskään ole niin ruma, että sillä olisi mitään merkitystä. Se, että on ihan tavallisen näköinen, ei ole rumuutta, ei este yhtään minkään tekemiselle eikä murehtimis- tai itsesääliperuste. Ruma-sana pitäisi poistaa käytöstä tai ainakin vaihtaa sen merkitystä. Hoidan asian heti, kun saan sodat ja nälänhädän lakkautettua. Ja nämä saakelin viiksikarvat nypittyä.

Aivan samoin, kuin häviävän pieni osa ihmisistä on luonnostaan huomiota herättävän miellyttävän näköisiä, on olemassa ihmisiä joiden ulkonäkö oikeasti hätkäyttää negatiivisesti, tavallisesti vamman tai sairauden takia. Sen täytyy tässä maailmassa olla kaamea kohtalo.

5 kommenttia:

Varapygmi kirjoitti...

Juu, siltähän tuo näytti, että kauniista ihmisistä oli tehty sopivasti muka vähän rumia niillä silmälaseilla ja hammasraudoilla. Sellaista flirttiä on katseissa ja kävelyssä, että tuskin on itsetunto kovilla ulkonäön suhteen.

Tulee mieleen raskaita elokuvia, joissa Sandra Bullock tai vastaava nätti nainen maskeerataan rumaksi ennen kuoriutumista kaunottareksi, kun sopiva kundi sattuu kohdalle.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, mikähän oli sekin vanhahko elokuva, jossa pojat kilpailivat, kuka iskee rumimman tytön, ja sitten se, joka menikin rakastumaan omaan löytöönsä, sai palkinnoksi sen että tyttö riisui silmälasinsa ja avasi nutturansa ja muuttui - ah! - kauniiksi. Sisäinen kauneus siis palkitaan ulkoisella! Tai jotain. Itse näytän ilman silmälaseja puolisokealta possulta. Ja luulin ensin, että ne Betty-mainosten vaatteet olivat oikeasti tulossa myyntiin johonkin. Olisin ostanut.

Anonyymi kirjoitti...

Olipas hyvä, että kirjoitit tämän, niin mun ei enää tarvitse. On erinomaisen kieroa esittää, että tässäpä nyt on tosi hienosti naisen itsetuntoa tukeva sarja, vaikka koko homma perustuu siihen kaikkein pahimpaan ja eniten rahaa tuottavaan kakkaan, joka niitä itsetunto-ongelmia juuri aiheuttaa. Hyh.

Enkä edes lähde avautumaan niistä kaikista elokuvista ja eritoten lastensarjoista, joissa alleviivataan tätä ruma/kaunis -asetelmaa. Vankilaan sietäisivät joutua moisen rikollisen roskan tuottajat.

Juri kirjoitti...

Vaimo aina valittaa, että rumista miehistä voidaan sanoa, että he ovat niin rumia että ovat ihania, vrt. esim. John Malkovich. Koska sama koskee naisia? Toisaalta, on naisnäyttelijöitä, jotka eivät ole millään tavalla "hyvän" näköisiä, mutta joista ei kukaan kehtaisi sanoa että he ovat rumia, mutta miehistä näin uskalletaan sanoa. Onko sekään reilua?

Muutoin: olikohan tämä nyt kirjoitettu alle viidessä minuutissa? Muistutti kovasti erästä toista blogia, jota joskus luin ahkerasti.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, naisnäyttelijät saavat alkaa näyttää persoonallisilta ja karismaattisilta eli ei-kauniilta täytettyään noin 50 vuotta. Toisaalta ne "niin rumat että..." -miehetkin ovat yleensä vähintään keski-ikäisiä.

Tarkka lukija voi huomata, että alle viidessä minuutissa -disclaimer on poistettu :) Erotuksena toisaalla elettävään elämään on tällä hetkellä lauseiden hinkkausaste, huomenna ehkä jo jokin muu. Wwbtzfe!